2. syyskuuta 2013

Uunituoretta patonkia

Juureen leivotun patongin leipominen on ollut to do-listallani jo pitkään. Nannen Elämää Koivurannassa-blogistä löysin vihdoin sopivan reseptin kokeiltavaksi :) Juuritaikinan laitoin käymään jo perjantai-iltana ja lauantaina päivällä leivoin sitten patongit loppuun.

Sen verran harvoin tulee patonkeja tehtyä, etten ole hankkinut erillistä patonkipeltiä, vaikka se varmaan hyvä onkin. Herkulliset patongit sain aikaan onneksi myös ilman sitä. Rullasin pellille kohotuksen ajaksi pari keittiöpyyhettä, joiden väliin asettelin patongit kohoamaan muotoonsa. Ensimmäistä kertaa kokeilin myös tuota kikkaa, että laitoin uuniin vesiastian paiston ajaksi. Siitä nouseva vesihöyry rapeuttaa patongin pintaa mukavasti. Valmiita patonkeja ei kannata peittää, jotta rapeus säilyy leivän pinnassa.

Patongit:

Juuritaikina:
2 dl haaleaa vettä
5 g hiivaa
3 dl vehnäjauhoja

Leipätaikina:
2 dl kädenlämpöistä vettä
1½ tl suolaa
5-6 dl durumvehnäjauhoja
½ oliiviöljyä

Murenna hiiva veden joukkoon. Lisää vehnäjauhot ja sekoita. Peitä kulho kelmulla ja anna taikinan käydä lämpimässä paikassa 12-24 tuntia. Oma juuritaikinani tekeytyi noin 16 tuntia.

Lisää käyneeseen juuritaikinaan kädenlämpöinen vesi sekä suola. Lisää durumvehnäjauhot ja alusta taikinaa huolella. Loppuvaiheessa lisää myös oliiviöljy. Durumvehnäjauhon ansiosta taikinaan saa hyvän sitkon. Taikina jää hieman löysäksi ja se tartuu käsiin vielä silloinkin, kun kaikki jauhot on lisätty. Peitä kulho pyyhkeellä ja anna taikinan kohota tunnin verran.

Kumoa taikina pöydälle, enää sitä ei tarvitse vaivata. Leikkaa taikina kolmeen osaan ja muotoile siitä kolme patonkia varovasti rikkomatta kaikkia kohotuksen aikana syntyneitä ilmakuplia. Asettele valmiit patongit pellille leivinpaperin päälle keittiöpyyhkeiden väliin kohoamaan. Anna kohota liinan alla ½-1 tuntia. Tee terävällä veitsellä pintaan viillot ja voitele patongit vedellä. Laita uunin pohjalle astissa tilkka vettä. Paista 225C asteisessa uunissa 20-25 minuuttia.








6 kommenttia:

  1. Mistä pihkurasta sitä ihminen tekisi itselleen lisää aikaa, leipoisin vallan leivät itse, mutta mutta.....ihana ohje.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanoppa muuta! Tämä oli kyllä harvinaista herkkua, että sai tuoretta, itsetehtyä leipää. Leivän leipominen pitäisi vaan rytmittää arkeen, sillä loppujen lopuksi itse leipomiseen ja paistamiseen ei mene kauaa aikaa. Juuren tekeytyminen ja taikinan kohottaminen vaatii sitä aikaa...

      Poista
  2. Itseleivottu leipä on niin hyvää. Herkullisen näköisiä patonkeja! :) siitä onkin aikaa kun olen itse viimeksi tehnyt patonkeja, ehkä sitä nyt syysiltoina innostuisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Vajaan vuorokauden käynyt juuri ja durumjauhoista leivottu taikina toivat patonkeihin enemmän makua kuin tavalliset vehnäjauhot tai lyhyt kohotus ilman esitaikinaa. Suosittelen kokeilemaan. Mielenkiintoinen aihe tämä leivän leipominen, siihen voisi paneutua vaikka kuinka... olisi nimittäin monia reseptejä ja lukemattomia keinoja kokeiltavana, joilla saisi vielä parempaa leipää aikaiseksi. Hyvältä nämä patongit kyllä maistuivat :)

      Poista
  3. vähän pitää mäkättää mutta nämähän ei ole juureen tehty vaan esitaikinaan :) juuri on sitä kun jauho ja vesi alkaa käymään omin päin ilman mitään lisättyä hiivaa, siihen voi mennä kuukausia..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aleksi, long time no see! Ja taas kerran patonkien äärellä... :)

      Lyhyellä googlettamisella tulin siihen tulokseen, että löytyy lukemattomia muitakin villejä leipureita, joiden juuritaikina sisältää hiivaa. Ilmeisesti esitaikinan nimittäminen juuritaikinaksi on koko kansan syntiä :)

      Poista